Miltä tuntuu palata matkalta kotiin?

Muutama hassu päivä reissua enää jäljellä. Yhtä sun toista olisi tarkoitus vielä tehdä ja nähdä, mutta kotiinpaluu lähestyy vääjäämättä - ja ihan kuin kiihtyvällä tahdilla, hui. Jos kaikki menee loppuun asti putkeen, tarkoituksemme on astua Suomen maankamaralle ensimmäinen päivä ensi vuotta eli torstaina 1.1.2015. 

Olemme viimeiset viikot kuulleet toistuvasti saman kysymyksen, miltä tuntuu palata kotiin? Useat täydentävät kysymystä omilla olettamuksillaan kuten, "varmaan ihan kamalaa, yäk joutuu töihin tai siellähän on hirveän kylmäkin". Lyhyesti sanottuna vastauksemme on... mikä olisi kuvaavin sana... ...kotiinpaluu tuntuu... kivalta, hienolta, mukavalta! 

Kysyjät ovat usein hiukan ihmeissään vastauksestamme, mutta moniko teistä haluaisi matkustaa jatkuvalla syötöllä paikasta toiseen määräämättömän ajan? Seitsemän kuukautta ei kieltämättä tunnu tällä hetkellä numerona pitkältä matkustusajalta. Olemme tavanneet niin monia pariskuntia, jotka ovat olleet tien päällä paljon, paljon pidempään, että oma reissumme vaikuttaa siinä rinnalla viikonloppuretkeltä. Ja pitkällä tarkoitan nyt useita vuosia! Monilla reissareilla ei näyttänyt olevan tietoakaan, koska reissaaminen tulisi loppumaan. Toisaalta meitä ei kannata verrata! Näille kulkureille matkustaminen on erilainen elämäntapa. Joillekin heistä tuntui olevan tärkeintä se ettei ole kotona, ei se missä milloinkin on. Usein kulkurit ovat pidempään paikoillaan ja/tai tekevät välillä töitä. He eivät ainakaan tällä hetkellä kaipaa tai tarvitse pysyvää kotia (tai puutarhaa). Me kaipaamme! 

Soutaa - huopaa

Reilu puoli vuotta tällaista viipotusta, jota reissumme on ollut, on suoraan sanottuna aika pitkä aika. Miettikääpä itse, millaista olisi tehdä 28 viikon matkaa peräkanaa. Meillä on kaikki mennyt uskomattoman hyvin, silti nyt on kuppi täynnä ja vastaanottokyky koetuksilla. Uskokaa tai älkää, mutta reissaaminen käy joskus työstä – vaikkakin toki hyvin mielenkiintoisesta työstä. Bussi-, juna-, lentolippujen järkkääminen ja majoituksien löytäminen ei tapahdu itsestään. Haluamme tutustua maihin ja kohteisiin hankkimalla niistä tietoa. Siinäkin on kivasti puuhaa. Meistä on mukava oppia maiden kulttuurista ja historiasta, tietää mitä nähtävää missäkin on, mihin voi ja kannattaa mennä ja miten sinne pääsee. Aikataulujen ja kokonaisuuden hallinta ei ole sekään aina helppoa saati selkää ja hanuria rusentavissa busseissa istuminen. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö tätä väärin, en valita, en pätkääkään! Tämä oli meidän valintamme ja tapamme tehdä tällainen matka emmekä kadu mitään. Muitakin tapoja on. Nyt on kuitenkin täydellinen hetki palata kotiin - lepäämään. :D

Älä kuitenkaan huoli, tämä ei ollut vielä tässä. En ole sanonut kaikkea sanottavaani ja 15.000:sta(!) matkakuvastakin saattaa löytyä jotain uutta näytettävää. Pysykää siis kanavalla!