Näytetään tekstit, joissa on tunniste Great Ocean Road. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Great Ocean Road. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. syyskuuta 2014

Oliko Australia pettymys?

Australia on nyt meidän osaltamme koluttu ja pintaan pulpahti kysymys, oliko Australia sittenkin pieni pettymys? Luulen, että moni tuhahtaa "mitä-täh-ei-voi-olla" jo pelkälle kysymykselle. Ehkä kun katsoo jakamiemme kuvia, moinen kysymys kuulostaa vielä hullummalta, vai mitä? Vastaus on kuitenkin, että ehkä Australia oli kaikesta huolimatta pienoinen pettymys. Tiedän, että tämä yllättää monet ja vielä useampi ei olisi samaa mieltä kanssamme, mutta avaan asiaa hiukan lisää alla samalla kun jaan teille maisemakuvia.
Spring, Magnetic Island, Queensland
The Grampians VIC
Tietenkin on selvää, että emme voi tuomita tai kritisoida koko maata lyhyen reissun takia, joka rajoittui kaiken lisäksi vain itä- ja kaakkois-rannikolle. Joku voi väittää, että sillä on iso merkitys, että emme käyneet Ulurussa tai kunnolla ´out backissä´. Itse emme usko, että ne olisivat vaikuttaneet merkittävästi tuntemukseemme. Se millä on aivan varmasti suuri vaikutus on, että tulimme tänne matkustettuamme yli kaksi kuukautta melko eksoottisissa maissa. Etelä-Amerikan taipaleemme sai täällä – kun siihen sai monessakin mielessä etäisyyttä - aivan uuden arvon ja merkityksen. Alkureissun kokemuksiemme jälkeen olimme ehkä hiukan turtia, kun tulimme Australiaan ja sehän ei ole Australian vika. Pakko on myös sanoa, että meillä oli suuret odotukset erikoisen ja kaukaisen Australian suhteen. Sinne pääseminen vihdoista viimein kutkutti, jännitti ja innostutti. Nostiko se sitten odotukset epärealistisen korkealle?
Great Ocean Road, Victoria
The Grampians National Park, VIC
Australia oli silti hyvä ja erittäin helppo välietappi. Länsimaalaisessa ja englanninkielisessä maassa matkustaminen oli mutkatonta ja sujuvaa, siistimpää ja ainakin mutu-tuntumalla turvallisempaakin. Ehkä Australia oli meille tähän saumaan liian kotoisan ja tutun tuntuinen ja siksi hiukan tylsä? Valitettavasti tämä herkku kaiken lisäksi nieli alle kuukaudessa aivan tajuttomasti rahaa – enemmän kuin 2½ kuukaudessa Etelä-Amerikassa. Tähän oli tietenkin osattu budjetoinnissa varautua, mutta se ei silti täysin poista laskujenmaksamistuskaa. 
Victoria
Meidän on pakko myöntää, että emme saaneet Australiassa isoja wou-kokemuksia. Tietenkin olimme aivan vilpittömän innoissamme näkemistämme ainutlaatuisista eläimistä ja hienoista maisemista, mutta oliko se ´that´s it´.... Olemme keskustelleet paljon siitä, että täytyy muistaa ravistella itsensä aika ajoin hereille ja osata iloita myös pienistä hienoista asioista eikä odottaa aina vain koko maailmaasi järisyttävää wouta. Eihän se niin saa olla, että vain extreme-elämykset ja paikat tuntuvat, pysäyttävät ja jäävät mieleen. Potkimme säännöllisesti toisiamme hereille ja haistelemaan niitä hiukan tavallisempiakin ruusuja, 
Great Ocean Road, Victoria
Matkaväsymyksellä ja kuten sanottu eräänlaisella turtumisella on aivan varmasti oma merkityksensä kokemukseemme. Niitä on vaikea välttää, kun matkustaa pidemmän aikaa ja etenkin kun on juuri käynyt aivan ällistyttävän hienoissa ja ainutlaatuissa paikoissa. Olemme siis lellittyjä pullasorsia, apuva!
The 12 Apostles, Great Ocean Road, Victoria
Äskeisen pohdinnan päätteeksi teimme teille listaa arkisista ja kummallisista asioista, joihin me kiinnitimme Australiassa huomiota. Monet näistä ovat ihan merkittömiä ja hölmöjä pikku juttuja eikä niillä ole yhtään mitään tekemistä tämän pettymyskeskustelun kanssa. Huviksemme kerromme niistä nyt silti.
Australian traffic jam (Victoria)
Tässä muutamia esimerkkejä kaupoista. Etenkin ruokakaupoissa tavarat pakataan kassalla aina puoliväkisin valmiiksi surkeisiin muovipusseihin. Kun sanoo ”No plastic bag, please”, sinua katsotaan usein kuin hurujussia. Jos käyttää omaa kestokassia, kassan ilme on ihmetyksestä entistäkin kummallisempi. He haluavat väkisin pakata senkin eli tunkea tavarat itse kassiimme. Pakkaustavassa ei useinkaan ole mitään järkeä.

Aurinkorasvoja myydään tavallisissa kaupoissa melkein ainoastaan kertoimella 50 ja 30 SPF. Joku voi kertoa, jos tietää virallisen syyn tähän. Kylien pikkukaupoissa ei ole läheskään kaikissa tuotteissa hintalappuja, ärsyttävää! Enkä ihmettele sitä, sillä jos niissä olisi laput, ei kukaan varmaan ostaisi niitä, koska valmiiksi kalliit hinnat ovat niissä vielä 2-3 kertaa kalliimpia. Tupakka maksaa Australiassa ällistyttävät 14-15 euroa aski. Tämä ei tietenkään kosketa meitä, mutta haluttiin nyt sekin mainita. Tupakkavero on valmiiksi korkea ja juuri kuulimme, että sitä ollaan vieläkin nostamassa 12,5 % lisää.
Green Island (Cairns)
Australia on Suomeenkin verrattuna yllättävän kallis maa. Liha on kuitenkin halpaa. Mehevän naudan grillipihvin voi saada kuuden euron kilohintaan. Pakko on myös kertoa, että ihan oikeasti ensimmäiset kengurut näimme Sydneyssä kaupan lihatiskillä, ei Brisbanessa. Meitä yllytettiin useaan otteeseen kovasti maistamaan kengurua, mutta se jäi nyt tekemättä. Ulkona Australiassa pystyy syömään suhteessa ruokakaupan hintoihin melko edullisestikin, kunhan vaan löytää oikeat paikat.

Daintree rainforest, Queensland
Autoillessa huomattiin tämmösiä seikkoja. Maa on tehty selvästi autoiltavaksi. Julkisien käyttö on paljon hankalampaa ja suhteessa kalliimpaa kuin Etelä-Amerikassa. Kummallista oli, että isoillakin pikateillä (highway) saa polkupyöräillä. Suojateillä (jos niitä on) ei ole raitoja. Rekat ajaa tuhatta ja sataa – rajoittimia ei varmaankaan ole ollenkaan.

On aivan mahtavaa, että Australiassa voi juoda hanavettä. Se maistuu klooriselta, mutta on kuitenkin ihan juomakelpoista. Roskia on luonnossa ja teiden varsilla vähän. Lähes joka paikassa on erillinen roskis kierrätettävälle jätteelle (muovi, lasi, metalli, paperi, pahvi). Biojätettä ei valitettavasti kerätty missään muualla kuin maalla yksityishenkilön kotona kanojen ruoaksi tai kompostiin.

Mitäs vielä... Nettihommelit on täällä ainakin turistien näkökulmasta ihan syvältä niin kuin on tullut mainittua. Australialaiset ovat hurjan isoja. Näyttää, että puolet miehistä on kaksimetrisiä 150-kiloisiä rugby-pelaajajöntyksiä. Johtuneekohan tämä tunne hiukkasen siitä, että pari kuukautta oli mini-ihmisten keskellä...

Tällainen kummallinen Australian lopetus tällä kertaa. Toivottavasti teistä on kuitenkin ollut mukava lukea juttuja tai ainakin katsella kuvia. Kommentoikaa ihmeessä mitä olette niistä mieltä! Kuvia tuli otettua paljon ja vaikka itse sanonkin - myös mukavasti onnistuneita on joukossa. Kun niitä myöhemmin kotona katselee ja muistelee maata, voivat ajatukset muuttua. Otsikko oli tarkoituksella provosoiva emmekä tarkoita, että meillä olisi ollut Australiassa mitenkään kurjaa!