Australia on nyt meidän osaltamme koluttu ja pintaan pulpahti kysymys, oliko
Australia sittenkin pieni pettymys? Luulen, että moni tuhahtaa "mitä-täh-ei-voi-olla" jo pelkälle kysymykselle. Ehkä kun katsoo jakamiemme kuvia, moinen kysymys kuulostaa vielä hullummalta, vai mitä? Vastaus on kuitenkin, että ehkä Australia oli kaikesta huolimatta pienoinen pettymys. Tiedän, että tämä yllättää
monet ja vielä useampi ei olisi samaa mieltä kanssamme, mutta avaan
asiaa hiukan lisää alla samalla kun jaan teille maisemakuvia.
The Grampians VIC |
![]() |
Great Ocean Road, Victoria |
The Grampians National Park, VIC |
Meidän on pakko myöntää, että emme
saaneet Australiassa isoja wou-kokemuksia. Tietenkin olimme aivan
vilpittömän innoissamme näkemistämme ainutlaatuisista eläimistä
ja hienoista maisemista, mutta oliko se ´that´s it´.... Olemme
keskustelleet paljon siitä, että täytyy muistaa ravistella itsensä aika
ajoin hereille ja osata iloita myös pienistä hienoista asioista
eikä odottaa aina vain koko maailmaasi järisyttävää wouta. Eihän se niin saa olla, että vain extreme-elämykset ja paikat tuntuvat,
pysäyttävät ja jäävät mieleen. Potkimme säännöllisesti toisiamme hereille ja haistelemaan niitä hiukan tavallisempiakin ruusuja,
Matkaväsymyksellä ja kuten sanottu eräänlaisella
turtumisella on aivan varmasti oma merkityksensä kokemukseemme. Niitä on
vaikea välttää, kun matkustaa pidemmän aikaa ja etenkin kun on juuri käynyt aivan ällistyttävän hienoissa ja
ainutlaatuissa paikoissa. Olemme siis lellittyjä pullasorsia, apuva!
![]() |
The 12 Apostles, Great Ocean Road, Victoria |
Äskeisen pohdinnan päätteeksi teimme teille listaa arkisista ja kummallisista asioista, joihin me kiinnitimme Australiassa huomiota. Monet näistä ovat ihan merkittömiä ja hölmöjä pikku juttuja eikä niillä ole yhtään mitään tekemistä tämän pettymyskeskustelun kanssa. Huviksemme kerromme niistä nyt silti.
Australian traffic jam (Victoria) |
Aurinkorasvoja myydään tavallisissa kaupoissa melkein ainoastaan kertoimella 50 ja 30 SPF. Joku voi kertoa, jos tietää virallisen syyn tähän. Kylien pikkukaupoissa ei ole läheskään kaikissa tuotteissa hintalappuja, ärsyttävää! Enkä ihmettele sitä, sillä jos niissä olisi laput, ei kukaan varmaan ostaisi niitä, koska valmiiksi kalliit hinnat ovat niissä vielä 2-3 kertaa kalliimpia. Tupakka maksaa Australiassa ällistyttävät 14-15 euroa aski. Tämä ei tietenkään kosketa meitä, mutta haluttiin nyt sekin mainita. Tupakkavero on valmiiksi korkea ja juuri kuulimme, että sitä ollaan vieläkin nostamassa 12,5 % lisää.
Australia on Suomeenkin verrattuna yllättävän kallis maa. Liha on kuitenkin halpaa. Mehevän naudan grillipihvin voi saada kuuden euron kilohintaan. Pakko on myös kertoa, että ihan oikeasti ensimmäiset kengurut näimme Sydneyssä kaupan lihatiskillä, ei Brisbanessa. Meitä yllytettiin useaan otteeseen kovasti maistamaan kengurua, mutta se jäi nyt tekemättä. Ulkona Australiassa pystyy syömään suhteessa ruokakaupan hintoihin melko edullisestikin, kunhan vaan löytää oikeat paikat.
Daintree rainforest, Queensland |
On aivan mahtavaa, että Australiassa voi juoda hanavettä. Se maistuu klooriselta, mutta on kuitenkin ihan juomakelpoista. Roskia on luonnossa ja teiden varsilla vähän. Lähes joka paikassa on erillinen roskis kierrätettävälle jätteelle (muovi, lasi, metalli, paperi, pahvi). Biojätettä ei valitettavasti kerätty missään muualla kuin maalla yksityishenkilön kotona kanojen ruoaksi tai kompostiin.
Mitäs vielä... Nettihommelit on täällä ainakin turistien näkökulmasta ihan syvältä niin kuin on tullut mainittua. Australialaiset ovat hurjan isoja. Näyttää, että puolet miehistä on kaksimetrisiä 150-kiloisiä rugby-pelaajajöntyksiä. Johtuneekohan tämä tunne hiukkasen siitä, että pari kuukautta oli mini-ihmisten keskellä...
Tällainen kummallinen Australian lopetus tällä kertaa. Toivottavasti teistä on kuitenkin ollut mukava lukea juttuja tai ainakin katsella kuvia. Kommentoikaa ihmeessä mitä olette niistä mieltä! Kuvia tuli otettua paljon ja vaikka itse sanonkin - myös mukavasti onnistuneita on joukossa. Kun niitä myöhemmin kotona katselee ja muistelee maata, voivat ajatukset muuttua. Otsikko oli tarkoituksella provosoiva emmekä tarkoita, että meillä olisi ollut Australiassa mitenkään kurjaa!
Mitäs vielä... Nettihommelit on täällä ainakin turistien näkökulmasta ihan syvältä niin kuin on tullut mainittua. Australialaiset ovat hurjan isoja. Näyttää, että puolet miehistä on kaksimetrisiä 150-kiloisiä rugby-pelaajajöntyksiä. Johtuneekohan tämä tunne hiukkasen siitä, että pari kuukautta oli mini-ihmisten keskellä...
Tällainen kummallinen Australian lopetus tällä kertaa. Toivottavasti teistä on kuitenkin ollut mukava lukea juttuja tai ainakin katsella kuvia. Kommentoikaa ihmeessä mitä olette niistä mieltä! Kuvia tuli otettua paljon ja vaikka itse sanonkin - myös mukavasti onnistuneita on joukossa. Kun niitä myöhemmin kotona katselee ja muistelee maata, voivat ajatukset muuttua. Otsikko oli tarkoituksella provosoiva emmekä tarkoita, että meillä olisi ollut Australiassa mitenkään kurjaa!