Thaimaan muinainen pääkaupunki Sukhothai

Burmasta riensimme tekemään pyrähdyksen Pohjois-Thaimaassa. Tämä ees-taas poukkoilu ei kuulunut alkuperäiseen reittisuunnitelmaan, mutta tilanteet muuttuvat ja suunnitelmat elävät niiden mukana. Lensimme Yangonista suoraan Chiang Maihin. Heti näki, että Thaimaa on mm. leveine teineen ja toimivine katuvaloineen selvästi edeltäneitä kohdemaitamme rikkaampi ja kehittyneempi. 

Sukhothai, Thaimaa

Olemme olleet Thaimaassa pari kertaa aikaisemmin, mutta emme koskaan pohjoisosissa. Olen poiminut sieltä teille seuraaviin juttuihin muutamia helmiä. Toivottavasti tunnelmat välittyvät.

Ihastuimme Sukhothain rauniokaupunkiin. Se on ollut maan pääkaupunki 1200-luvulla. Isolla, historiallisella suojelualueella sijaitsevat upeat temppelirauniot. Ne eivät ole pienessä sumpussa, vaan ympäri hienoa puistoa. Alueella on buddhapatsaiden ja temppeliraunioiden lisäksi useita lampia, kivoja puusiltoja sekä laakeita avartavia nurmikenttiä. Tungoksesta ei ollut tietoakaan. Historian pyörteitä ja jäänteitä sai ihmetellä kaikessa rauhassa. Me pyöräilimme alueella monta tuntia ja nautimme auringosta. En muuten ihmettele, miksi paikan nimi tarkoittaa "the dawn of happiness"...

 

Sukhothain vanhakaupunki on yksi Thai-historian merkittävimmistä paikoista. 

"Sankarimyyteillä kuorrutettua kuningaskuntaa pidetään thaimaalaisten alkukotina, ensimmäisenä valtakuntana, jota thaikansa hallitsi. Sankari ylitse muiden oli kuningas Ramkamheng (1237–1298), Rama Rohkea, joka oli sekä mahtava sotapäällikkö että karismaattinen hallitsija. Valloitussodilla ja diplomatialla hän loi kuningaskunnan, jonka kerrotaan käsittäneen suunnilleen nykyisen Thaimaan alueen. Thaimaalaiset pitävät Ramkamhengia valistuneen itsevaltiaan perikuvana. Sotimisen lisäksi hän loi pohjan thain kirjakielelle ja teki theravada-buddhalaisuudesta valtionuskonnon.

Verojakaan ei kerätty liikoja. Kulttuuri kukoisti. Sukhothain aikana luotuja Buddha-patsaita pidetään Thaimaan taidehistorian hienoimpina." Lähde

Sukhothai oli oiva paikka buddhistautua ja rauhoittaa mieli. Ilta-auringossa paikan maagisuus lisääntyi entisestään.

Sukhothaita ympäröi kaunis riisipeltojen täyttämä maaseutu. Me hyppäsimme jälleen mopedin selkään ja kävimme haistelemassa siellä tuulia. Samalla kipaisimme ulkoilemassa Ramkhamhaengin luonnonpuistossa. Buddhistautumiseen kun monesti auttaa pieni ruumiinkuritus. Me saimme sitä yllin kyllin tikkaamalla muutaman tunnin tiukkaa ylämäkikävelyä. Reidet, takapuoli ja pää kiittävät. Suosittelen!

Sukhothaista matkasimme yhdeksän tuntia bussilla pohjoiseen Chiang Raihin. Siitä lisää seuraavaksi.