Kurkistus elefanttiturismin kulissien taakse

Mietin pari päivää julkaisenko tämän elefanttijutun tähän väliin vai en. Sisältö on nimittäin osin erittäin surullista luettavaa. En halua pilata kenenkään iloisia joulutunnelmia, mutta tässä tämä nyt kuitenkin on. Käytä ihan oikeasti harkintaasi luetko jutun nyt vai siirrätkö sen myöhemmäksi - myöhempi ei ole pahempi...

Elefantit ovat merkittävä osa turistibisnestä Kaakkois-Aasiassa. Ihmiset - minä mukaan luettuna - haluaa päästä kosketuksiin hienojen jättiläisten kanssa ja joskus jopa ratsastaa niillä tai kylvettää niitä. Eikä se ole mikään ihme. Kyseessähän ovat ainutlaatuisen upeat eläimet. Asian syvällisempi pohtiminen ja kulissien taakse kurkistaminen on kuitenkin paikallaan. 

Thai Elephant Conservation Centre

Mietitään tähän aluksi, onko elefanttiturismissa jotain hyvää. Yksi positiivinen puoli asiassa on se, että elefanttisafareissa fantit ovat suojassa salametsästäjiltä. Jonkut oikeuttavat elefanttifarmit sen takia, että niissä norsut ovat pois raskaasta metsätyöstä, jossa ne raahaavat tukkeja pitkät päivät. Norsusafarien hyväksyvät ajattelevat, että norsuthan ovat tehneet töitä ja kuljettaneet ihmisiä vuosisatoja. Ne ovat osa tätä kulttuuria ja perinnettä. Onko turistien kuljettaminen sitten niille helppoa, kevyttä ja mukavaa? Vaikea sanoa, koska yksikään norsu ei ole sitä minulle vielä ääneen sanonut. Olen tietenkin väärä ihminen arvioimaan norsujen ajatuksia, mutta uskallan kuitenkin sanoa ettei ihmisten kuljettaminen usein selkärankaa runnovissa bambutuoleissa ole norsuille luonnollista käyttäytymistä. Ei pari ihmistä norsun selässä paljoa paina, mutta ei noilla jättiläisilläkään loputtomat voimat ole. Luin tarinan, jossa norsun takapää oli halvaantunut selkärangan viottumisen takia. Vamma oli tullut liian raskaiden töiden tekemisestä.

Saako norsuilla sitten ratsastaa? Onko niiden käyttäminen metsätyökoneina väärin? En yritä nyt etsiä oikein/väärin tai kyllä/ei vastauksia. Norsujen viihtyisyys riippuu kaikesta huolimatta paljon siitä, miten fantteja kohdellaan. Haluaisin, että kaikki ymmärtäisivät, etteivät norsut ole isoja hölmöjä lihamönttejä. Ne ovat yllättävän älykkäitä ja herkkiä eläimiä.  Ne käyttävät taitavasti työkaluja ja ratkovat ongelmia. Niiden on mm. nähty usein käyttävät puunlehteä kärpäslätkänä ja katkovan palmunoksia päästäkseen ylittämään upottavan mutaojan. Tiedetään, että niillä on monimutkainen lauma- ja perhehierarkia ja vauvanorsuista huolehditaan tarkaan. Nuoret urosnorsut pysyvät luonnossa emon lähellä jopa 14 vuotta, naaraat koko elämänsä. Tähän vedoten norsuvauvojen erottamista emostaan pidetään hyvin traumatisoivana. Lisäksi norsuilla on todistetusti pitkä muisti ja ne jopa tunnistavat itsensä peilistä. Älykkyysosamäärässä ne jäävät vain vähän jälkeen simpanssille. 

3 years old youngster just started her work career, Thai Elephant Conservation Centre

Eläinten tunteiden tutkiminen on oma vaikea tieteenalansa. Tutkijoiden havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että norsut kokevat tunne-elämyksensä (mm. ilo, suru, pelko, aggressio) voimakkaammin kuin nisäkkäät keskimäärin. Toivon, että haluat lukea lisää näistä uljaista eläimistä esimerkiksi täältä: Tiede-lehden tai National Geogaphicin artikkeleista.

Villejä norsuja on Aasiassa hyvin vähän, koska niillä ei ole luonnossa sopivia elinympäristöjä jäljellä. Metsät on kaadettu ja elinalueet ovat pirstaloituneet. Thaimaan noin 3000:sta uhanalaisesta aasianelefantista suurin osa työskentelee safareilla. Niissä pidetään toisaalta hupenevaa eläinlajia hengissä, mutta toisaalta ne laitetaan väkisin tekemään kaikenlaisia epänorsumaisia temppuja. Sen lisäksi, että ne kantavat ihmisiä, ne laitetaan tanssimaan, maalaaman tauluja, soittamaan ja vaikka mitä muuta. Ongelman ydin on siinä, miten elefantit saadaan tekemään kaikki tämä eli miten ne koulutetaan ja miten niitä kohdellaan kulissien takana.

Puolet maailman kurjuudesta aiheuttaa tietämättömyys. 

Toisen puolen aiheuttaa tieto.

- Ambrose Bierce

Nyt se karu osuus, jonka rajuus yllätti minutkin. Perinteisellä menetelmällä koulutettaessa norsu eristetään muista elefanteista ja suljetaan mahdollisimman nuorena pieneen häkkiin. Se sidotaan, jotta se  ei pääse ollenkaan liikkumaan. Sitä pidetään nälässä ja janossa. Sen ei anneta nukkua, vaan sitä pahoinpidellään hakkaamalla, viiltelemällä ja tökkimällä piikeillä arkoihin paikkoihin kuten silmiin ja sisäkorviin. Tämä perinteinen ja monissa paikoissa ainoana koulutuskeinona tunnettu "crushing ritual" jatkuu yötä päivää kunnes norsun mieli (ja sydän?) murtuu ja se oppii pelkäämään ja tottelemaan kouluttajaa.

Säästän teidät näkemiltäni hirviövideoilta. Jos et usko kirjoitettua tekstiä, laita sinne tunnettuun "videoputkeen" hakusanaksi tuo englanninkielinen koulutustermi ja löydät aivan karseaa kuvamateriaalia. Se todistaa koulutuksen olevan äärimmäisen julmaa kidutusta. Ja huomio, en puhu nyt mistään raa´asta yksittäintapauksesta, jota harrastaa vain jotkut huru-ukot piilossa sademetsien siimeksessä. Koulutustapa on edelleen Aasiassa se yleisin, koska sitä pidetään "ihan normaalina" ja koska luullaan ettei muuta tapaa ole. Erittäin suurella todennäköisyydellä turistirysien fantit ovat siis läpikäyneet tämän karun kohtelun, vaikka niitä nyt kohdeltaisiinkin paremmin. Länsimaissa norsuja on jo 30 vuotta koulutettu pääasiassa palkitsemalla - ei kiduttamalla. 

Valitettavasti elefanttien kaltoinkohtelu ei monesti lopu niin kutsuttuun murtamisrituaaliin. Pelkoa pidetään yllä kivulla. Ohjaaja kokee, että valtava eläin täytyy pitää nöyränä ja jatkuvassa kontrollissa muistuttamalla sille, mitä seuraa, jos se ei tottele. Norsuohjaajilla on piilossa piikkejä, joilla ne tökkivät huomaamatta norsuja esimerkiksi korviin. Helposti huomattavaa kaltoinkohtelua ja vanhanaikainen julma tapa on, että eläintä ohjataan lävistämällä sen herkkä korva (tai jopa kärsä) renkaalla, josta sitä vedetään. Toinen usein nähty tapa on tökkiä (tai hakata) sitä teräväpäisellä koukulla muistutuksena kivusta ja alistussuhteesta. 

Thai Elephant Conservation Centre

Huonoimmissa paikoissa eläimiä pidetään nälässä ja janossa. Iso aikuinen fantti tarvitsee noin 150 - 200 kiloa sokeriruokoa tms. päivässä ja tulojen maksimoimiseksi ruokakuluissa säästetään. Niitä pidetään pitkiä aikoja paikoillaan paahtavassa auringossa kiinni kahlittuna, vedetään perässä kaupungilla ja toisista norsuista eristettynä. Sairauksia ja vammoja ei hoideta, koska ei osata eikä ole rahaa. Kaltoinkohtelua ovat myös selkärankaa rusentavat kantotuolit. Joskus norsut laitetaan työskentelemään päivät turistien huviksi ja illat metsähommissa. Jotta ne jaksaisivat raataa - kunnes lopullisesti uupuvat ja kuolevat - on tapana joskus antaa niille piristykseksi amfetamiinia. Tämä jälkeen norsut kärsivät huumeaddiktin oireista.

On uskomatonta millaisiin julmuuksiin ihminen on kykenevä. Elefanttien kohtelua käsittää vielä huonommin kun tietää, että se on monissa kulttuureissa pyhä eläin. Yksi hindujen tärkein jumala on Ganesha, jolla on elefantin pää. Ganesha on hyvän onnen, viisauden ja älykkyyden jumala. Thaimaassa elefantti on perinteisesti voimaa, arvokkuutta ja viisautta symboloiva eläin. Elefantit koristavat temppeleitä ja käsitöitä ja niille uhrataan rahaa hyvän onnen toivossa. Pieni pääni ei voi käsittää, mistä räikeä ristiriita elefanttien todellisen kohtelun välillä syntyy.

Miksi minä kerron kaiken tämän kauheuden? Ajattelenko, että kaikki elefanttituristit olisivat julmia eläinrääkkääjiä ja jokainen elefanttisafari julma kidutuspaikka? En ajattele. Luulen, ettei monilla turisteilla ole hajuakaan, miten elefantit saadaan temppuilemaan ihmisten mieliksi. Moni saattaa ajatella, että fantit tykkäävät touhusta ja tekevät sitä omaksi huvikseen ilman ihmisen alistamista. 

Valitettavan usein totuus kulissien takana on surullinen ja inhottava. Sille ei kuitenkaan saa minusta sulkea silmiään. Tällä kirjoituksella tietenkin halusin edistää elefanttien julman rääkkäämisen loppumista. Siinä voi jokainen auttaa, laittakaa sana kiertämään. Älkää tukeko kidutuskulttuuria. Jos matkustat ko. maihin, boikotoi eläimiä huonosti kohtelevia paikkoja. Jos tiedät jonkun matkustavat fanttimaahan, puhu ja varoita asiasta. Jokainen voi tehdä osansa. Ikävästä totuudesta pitää puhua avoimesti.

Nursery, Thai Elephant Conservation Centre

Useista maista löytyy onneksi parempiakin vaihtoehtoja elefanttien ihailuun, kun vain viitsii selvitellä taustoja. Se kannattaa heti alkuun muistaa, että usein eettiset paikat eivät ole niitä halvimpia - norsun ruoka ja hoito kun maksavat. Thaimaassa on yli sata norsuleiriä. Joukkoon mahtuu monenlaista toimijaa. Suosittelen tarhoista vain Elephant Nature Parkia, joka sijaitsee lähellä Chiang Maita. Sen norsut on pelastettu karmeista oloista eikä siellä ratsasteta norsuilla ollenkaan. Eläimien luonnollista touhuamista pääsee kuitenkin seuraamaan. 

Toinen vierailun arvoinen paikka - jossa itsekin pääsimme käymään - on Thai Elephant Conservation Centre Lampangin lähellä. Siellä toimii Thaimaan ainut elefanttisairaala ja yksi maan huippu fanttiasintuntijoista. Oheisessa kuvassa on sairaalassa hoidossa oleva jalkansa telonut elefantti. Se on kipulääketiputuksessa. Paikassa on myös "vauvala", jossa elefanttivauvat saavat viettää äitinsä kanssa kolme vuotta ennen kun niiden lempeä koulutus alkaa. Fanttiäideillä on siis tuolla jopa kolmen vuoden äitiysloma. :-) Yhden elefanttivauvan emo oli kuollut synnytyksessä. Vastasyntyneen normaalin kehityksen kannalta oli elintärkeää, ettei se jää yksin. Siksi sille järjestettiin kokenut sijaisemo, joka otti vaavin hoitoonsa. 

Huh huh, tästähän tuli pitkä juttu. Oli vissiin paljon asiaa sydämellä... Toivottavasti jaksoit pysyä kärryillä loppuun saakka!

Baby elephant playing by itself with a football in the nursery

Lue lisää:

• Thaimaa kohtelee norsujaan kaltoin (Suomen suurlähetystö)
• Hyvät norsuleirit -juttu Minne Thaimaassa -blogissa
• Surullinen totuus elefanttifarmeista -blogijuttu

"Yksi pieni elefantti marssi näin 

aurinkoista tietä eteenpäin.

Koska matka oli hauska niin 

pyysi hän mukaan yhden toverin.

Kaksi pientä elefanttia...."