Burma: temppeleitä ja juhlia keskellä arkea

Burmaa kuvataan englanniksi "The Land of Pagodas" - eikä syyttä. Niiden torneja nousee kohti taivasta paikoin silmänkantamattomiin. Siksi kokosin teille tähän väliin ryppään kuvia, jotka kuvastavat hyvin burmalaista maisemaa ja elämää. 

Buddhalaisuus on hyvin näkyvä osa Burmaa (tai Myanmaria). Henkientaloja, uhrilahjoja, buddhankuvia, pyhiä rakennuksia, munkkeja, nunnia jne. näkyy aivan joka paikassa. Pyhät temppelit on tarkoitettu pyhiä buddhalaisia toimituksia varten. Vallanpitäjät kuitenkin pitivät niitä myös heidän valtansa symbolina: Mitä enemmän ja hienompia pagodia heidän maillaan on, sitä suurempi valta heillä on. Ei kuulosta minusta kovin pyhältä tai buddhalaiselta...

Bagan

Burmassa hartaat buddhalaiset kuitenkin rakastavat pagodiaan. Heille on kunnia-asia lahjoittaa vähistäkin varoistaan rahaa niiden kultaamiseen. Lehtikultaa on lisätty tärkeimpien pagodien torneihin niin paljon, että kultakerros voi olla kymmeniä senttejä. Meidän silmäämme kuitenkin miellytti enemmän yksinkertaisemmat ja vähemmän prameat temppelit.

Alla olevassa kuvassa parilla päällään perinteiset hääpuvut.

Burmassa buddhalaisilla pojilla on tapana viettää osa elämästään munkkina luostarissa. Kesto vaihtelee muutamista päivistä useisiin vuosiin. Jotkut ovat luostarissa kokoaikaisesti, jotkut vain osan viikosta. Tytöt voivat vapaasti valita haluavatko olla nunnina jonkin aikaa. Alla kuvia juhlallisesta nunnaksi siirtymiskulkueesta, johon törmäsimme sattumalta Inwen muinaskylän raitilla lähellä Mandalayta. Todella köyhätkin perheet panostavat siirtymäriitteihin parhaan kykynsä mukaan. Viereisessä kuvassa tytöt perinteisien hopeavaasien kanssa. Niiden he keräävät kylällä juhlakulkueen mukana kyläläisiltä almuja ja lahjarahaa. Kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat ja tapana on antaa jotain vähästänkin.

 

Bagan

Bagan on muinainen kaupunki, jossa pagodia on erityisen paljon. Kaupungin kukoistuskautena 1000 - 1200-luvuilla 104 km2 alueelle rakennutettiin käsittämättömät 10.000 pyhää monumenttia, temppeliä ja luostaria. Niistä on nykyään restauroitu pari tuhatta. Me otimme sähkömopot allemme ja kiertelimme päivän tätä epätodellisen tuntuista, suojeltua aluetta. Lämpötila huiteli liki 40 asteessa ja aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta. Ei siis hullumpi retki ollenkaan.     Burmassa on aivan järkyttävän paljon kulkukoiria, jopa Etelä-Amerikan kokemuksiin verrattuna. Temppeleiden luona tapasimme kamun, joka tarvitsi eväitämme meitä enemmän. (Joo joo, muistakaa sitten ettei saa koskea kulkukoiria... Tarkkaan kun katsotte, kaulassani näkyy muuten edelleen sen kemikaalikassiepisodin jäljet.)

Tässä nopea kuvatulitus aurinkoisesta Burmasta. Mitäs piditte? Taisi olla vähän yksitoikkoista? Seuraavassa päivityksessä arkisempia kuvakulmia.