Sademetsät tuhoutuu - HERÄTKÄÄ!

Meidän pitäisi olla Borneossa maailman vanhimpien sademetsien kupeessa. Niitä ei kuitenkaan näy. Siellä missä niitä on joskus rehottanut on silmänkantamattomiin palmuöljyplantaaseja. Parin - kolmen tunnin ajomatkan ajan kohti vielä olemassa olevaa sademetsälänttiä maisemaa vallitsivat vain suorissa yksitoikkoissa riveissä törröttävät palmuöljypalmut kuin sotilaat. Eihän se näin voi olla! Meidän pitäisi nousta taistoon sademetsien puolesta!

Sademetsät ovat aivan ylivoimaisesti maailman monimuotoisimpia ekosysteemejä. Vaikka niiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 6 % (erään lähteen mukaan luku on enää 2 %) maapallon maapinta-alasta, elää niissä yli puolet maailman eliölajeista. Siitä huolimatta, että sademetsät ovat luonnon aarreaittoja niitä tuhotaan holtittomasti. Yksi tapa kuvata tuhovauhtia on sanoa, että jalkapallokentän kokoinen alue pistetään matalaksi joka toinen sekunti. Vuositasolla tämä tarkoittaa, että joka vuosi sademetsiä hävitetään noin 150 000 km2, mikä vastaa puolta Suomen pinta-alasta. 

Ihailemassa tutkimuskeskuksessa borneolaista sademetsää 17 metrin korkeudelta

Jo puolet trooppisista sademetsistä on tuhottu. Ihan järjestöntä! Tämä on koko maailman mittakaavassa suurin syy luonnonmonimuotoisuuden kaventumiselle. Lisäksi sademetsien hävittäminen nopeuttaa ilmastonmuutosta. Tuhoamalla sademetsien ainutlaatuinen ekosysteemi saatamme samalla hävittää kasvin, josta voisi löytyä lääke syöpään johonkin muuhun sairauteen. Luin juuri, että joissain maissa lasten leukemiaa hoidetaan jo nyt lääkkeellä, joka on tehty vain sademetsässä kasvamasta kukasta.

Borneon ainutlaatuiset sademetsät ovat vaarassa tuhoutua kestämättömän metsätalouden ja palmyöljyntuotannon takia. Tämä on katastrofi! Borneon sademetsissä arvellaan olevan tai olleen? enemmän kasvilajeja kuin missään muualla maailmassa. MIETI! Puulajeja on ainakin 3000 (vrt. Suomessa 30!) ja pelkästään erilaisia orkidealajeja on löydetty 1700.

Borneo on koti erittäin uhanalaiselle beorneonorankille ja borneonnorsulle. Ne käyvät taistelua olemassaolostaan suojelualueiden ja kuntoutuskeskusten avulla. Lisäksi alueen subtrooppisissa metsissä elää lukuisia muita endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja, joita ei siis esiinny missään muualla maailmassa. Jos ne hävitetään, katoavat ne ikuisiksi ajoiksi ja tuhoutuu taas osa maapallomme elintärkeästä monimuotoisuudesta.

Elinympäristöjen tuhoutumisen lisäksi laitoin eläinkauppa on edelleen merkittävä uhka monille uhanalasille eläimille. Erittäin uhanalaista muurahaiskäpyä pyydetään ruuaksi ja taikauskoisten rohdoksi mm. Kiinaan. Borneonorankeja pyydetään yhä lemmikeiksi. Uskomatonta mutta valitettavasti totta. Orankinpoikasen pyydystämiseksi rikolliset tappavat emon. Valitettavasti tässä rytäkässä poikanen saattaa kuolla myös pudotessaan tai pelästyessään emon kuolemaa. Sanotaan, että jokaista vangiksi päätyvää orankia kohden kuolee lisäksi 3 - 5 muuta yksilöä. 

800 - 1000 vuotta vanha sademetsäpuu

Miksi sademetsiä tuhotaan? 

Yleisimmät syyt ovat viljely- ja laidunmaanraivaus. Pelloilla kasvatetaan (rehu)soijaa, sokeriruokoa ja palmuöljyä. Viljavia laidunmaita tarvitaan lisää lihakarjalle, jota lihanhimoiset ihmiset himoitsevat. 

Metsäkato on Borneon sademetsien suurin uhka. Kasvit tuhoutuvat ja eläimiltä viedään koti. Kaiken lisäksi tulvat yleistyvät ja metsäpalovaara kasvaa. Borneon saaren sademetsistä jo puolet on hakattu maan tasalle. Tämä on aivan kauhean surullista. Metsiä kaadetaan puutavaraksi, selluteollisuuden raaka-aineeksi ja pois palmuöljyplantaasien tieltä. Valtaosa - noin 90 % - maailman palmuöljyplantaaseista sijaitsee Indonesiassa ja Malesiassa. Toinen suuri uhka sademetsille on kaivosteollisuus. Metsät kaadetaan avolouhosten tieltä.

Mitä pitäisi ja voisi tehdä?

Indiana Jones

Isossa mittakaavassa viljely- ja laidunmaiden käyttö pitää saada kestävälle pohjalle. WWF on sitä mieltä, että palmuöljyn tuotantoa ei kannata kokonaan lopettaa. Se on maailman käytetyin öljy, joka tarvitsee vähemmän tilaa kuin rypsi ja on tärkeä tulonlähde monille kehitysmaille. Biopolttoaineena se on tervetullut vaihtoehto mineraaliöljylle, mutta tuotanto pitää kuitenkin muuttaa kestäväksi. 

Ennen kun voimme olla varmja, että palmuöljyntuotanto on kestävällä pohjalla, kannattaa lukea tarkkaan ruoan ja kosmetiikan ainesosat ja välttää palmuöljyä sisältäviä tuotteita. Saatat yllättyä, miten monesta paikasta sitä löydät. USA:ssa myynnissä olevista pakatuista tuotteista on puolessa käytetty palmuöljyä. Greenpeacen mukaan mm. "Head & Shoulders hilseshampoota tuottava Procter & Gamble hankkii palmuöljyä yhtiöiltä, jotka kaatavat metsää orankien elinalueilta Indonesiassa."

Metsäteollisuuden pitäisi tietenkin lopettaa holtiton sademetsien hakkuu sekä jalopuiden noukkiminen joukosta. Huonekaluteollisuudessa käytetään paljon sademetsäpuita. Älä osta huonekaluja tai tuotteita, jotka on saatettu tehdä sademetsäpuista. Varmista aina, että ulkomaalaisilla puutuotteilla on ns. sademetsäsertifikaatti.

Yksi hyvä keino säästää sademetsiä ja luontoa yleensäkin on syödä vähemmän lihaa. Vaikkei liha olisikaan kasvanut sademetsälaitumilla, on sen rehussa oleva soija voinut hyvinkin kasvaa entisen sademetsän alueella. 

Tietenkin on selvää, ettei missään tapauksessa saa osta uhanalaisista eläinlajeista tehtyjä tuotteita, rohtoja, ruokia. Yksi keino tukea sademetsien suojelua on ostaa itselleen pala sademetsää tai adoptoida uhanalainen sademetsän eläin. Eri vaihtoehtoja tähän löytyy netistä paljon.

Se on nöyrästi myönnettävä, että matkustamisella on paljon huonoja ympäristövaikutuksia. Toivomme kuitenkin, että sillä voisi vaikuttaa myös positiivisesti. Käymällä suojelualueilla, eläinten kuntoutuskeskuksissa ja esimerkiksi sademetsien tutkimus- ja infokeskuksissa, haluamme tukea suojelupyrkimyksiä. Samalla toivottavasti vahvistamme paikallisten uskoa siihen, että ns. ekomatkailu voi olla parempi ja kestävänpi tulonlähde kuin esimerkiksi eläinten salakuljetus tai sademetsien tuhoaminen pikavoittojen takia.

Katsottavaksi: Sademetsän tarina -dokumenttielokuva

Lisätietoa löytyy lähteinäkin käytetyiltä sivuilta: 

• Sademetsä.fi
• WWF
• Isomäki Risto (2011): Öljypalmukysymys

Jos jaksoit lukea tänne asti niin kerronpa sinulle vielä senkin, että jopa ebolan leviämisen yksi taustatekijä saattaa olla metsien tuhoaminen. Tämä ei liityy metsien tuhoamiseen yleensä. Asiasta voit lukea lisää täältä.

-----------------------------------------
Lisäys 27.10.2014
Halusin laittaa alkuperäiseen päivitykseen positiivisia, sademetsää ylistäviä kuvia, vaikka ne hiukan ristiriidassa tekstin kanssa ovatkin. Toinen syy oli se, ettei minulla ole hyviä kuvia kuvaamaan metsätuhoa. Lisäsin nyt kuitenkin tähän loppuun pari autonikkunasta otettua räpsyä. Videota nettiyhteytemme ei valitettavasti jaksanut siirtää. Tällaista on surullinen ja tyypillinen maisema Sabahissa eli Malesian Borneossa.