Lähdettyämme aavikolta Colánilta piipahdimme Huanchacon surffiparatiisissa. Koska emme aikoneet surffata ja uskoimme tarkenevamme taas ylämaalla, päätimme jatkaa pian matkaa ja siirtyä jälleen vuoristoon. Otimme tukikohdan Huarazin kaupungista. Koska olen niin innoissani alueella olevista vuoristomaisemista, haluan jakaa ne heti teidän kanssanne ilman sen kummempia turinoita. Annetaan taas kuvien puhua puolestaan (klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi!). Sen verran nyt kuitenkin tietoa, että kyseessä on siis Andien rosoinen ja jylhä Cordillera Blanca vuorijono, johon kuuluu myös Perun korkein ja Etelä-Amerikan kolmanneksi korkein vuori Huascarán Sur (6768 m).
----
After visiting Colán in the desert we stopped by in the surfers´ paradise Huanchaco. Because we were not going to surf and had warmed up nicely in the sun, we decided to continue soon to the mountains. We took a night bus from Trujillo to Huaraz. It is really beautiful area and the city is surrounded with amazing mountains. I am so excited about the views that I want to share some of the photos with you right away (by clicking the photos you can make them bigger). These photos are from Cordillera Blanca which is part of the larger Andes range. One of the mountains is Peru´s highest and South-America´s 3 rd highest mountain Huascarán Sur (6768 m).
Kyllä maailmassa on uskomattoman upeita paikkoja - Haliterkuin Sari
VastaaPoistaEikös vaan olekin! Tosi kiva, että seuraat blogia ja elät siten kokemuksissamme mukana. ***Halauksia***
PoistaColoradoa tuli ikävä. Mahtavan värinen tuo järvi. Minäkin aloin seuraamaan sun blogia! T. Katja
VastaaPoistaTervetuloa nojatuolimatkalle mukaan Katja! Tuolla vuoristossa näkyi jonkin verran pyöräreissareita ja kävit mielessä. Jumatsuka ne on kovaa porukkaa. Mun hanuri ja reidet ei kestäis päivää pidempään! :) PS. Coloradoon mun on joskus päästävä retkeilemään, saat antaa sitten vinkkejä.
PoistaTuosta hyppykuvasta on sanottava, että en (emme) ole niitä ´harrastaneet´, mutta tuohon tilanteeseen se sopi täydellisesti, koska pompin innosta valmiiksi ilmassa koko ajan. Niin ja by the way - kertalaakista tuli tämä kuva eli tuo on ainut joka otettiin. ^_^
VastaaPoistaUpeita maisemia ja värejä! Melkein voi tuntea tuulen tuupinnan kasvoilla ja kuunnella laaksosta kantautuvia ääniä :) Millaisissa korkeuksissa olette? Me kavuttiin rattaiden kanssa viime viikolla paikallisen nyppylän, Himoksen, huipulle ja se otti kyllä reisiin ja pohkeisiin. Ja takapuoleen. Maisemat oli sieltäkin auringonlaskua odotellessa hienot, mutta ei ihan kuitenkaan teidän vuorien luokkaa. Mikähän siinä on, että ne vuorien huiput ja sinne ylös kapuaminen aina vaan kolahtavat ja laittavat mielen ja kielen hiljaiseksi? *halaus*
VastaaPoistaIhana kommentti Kirsi rakas! Kyllä suomalaisetkin maisemat osaavat pysäyttää ja ihastuttaa, mutta noissa vuorissa on kyllä ihmeellistä voimaa ja magiaa. Minulle ainakin tulee niitä katsellessa syvä nöyryyden ja kunnioituksen tunne jota on vaikea sanoin kuvailla.
PoistaHuarazin kaupunki on 3100 metrissä ja retketkin pysyivät tuolla alueella alle neljässä tonnissa.
Oliko paljon aaseja? Hyppäsittekö selkään?
VastaaPoistaAaseja oli joka puolella, mutta ihan omin jaloin köpöteltiin eli ei hypätty selkään.
Poista