Pysäyttävä vaellusretki Laosin maaseudulle

Kuulostaako tutulta? Lapset ahmivat maaninen katse silmissään lelumainosvihkosia. Sieltä rinkuloidaan sata ja tuhat asiaa joulupukin tilauslistaan. Naistenlehdet pursuavat tämän joulun trendikkäitä ruokaohjeita ja täydellisiä joulumenuita. Lisäksi on sisustus- ja koristeluvinkkejä. Niitä varten pitää tietenkin ostaa se kymmeskin setti jouluvaloja ja kaikenlaista himpula pompula krääsää. Lisäksi murehditaan kuinka iso kinkku tänä vuonna pitäisi hankkia, jotta sillä kehtaa töissä rehvastella. Entä riittääkö nassikoille älypuhelin vai pitääkö hankkia myös tabletti, tietokone, uusin versio jostain pelikoneesta, laskettelusukset? Aikuisille kasataan syksystä lähtien paineita siitä, millainen perheen täydellisen materiaalisen joulun tulisi olla. Paljonko paketteja kuusen alla on riittävästi?

Tämä aihe nousi väkisin pintaan, kun kävimme vaeltamassa Laosin maaseudulla. Yövyimme pienessä köyhässä kylässä, jossa lapset kulkivat paljain jaloin rikkinäisissä ja likaisissa vaatteissa. Koulu oli bambumaja. Suomalaisten joulustressi ei voisi tuntua kaukaisemmalta ja turhemmalta, kun katsoi Laosin maaseudulla jokapäiväisen leipänsä eteen raatavien ihmisten arkea. Ruokaa on liian vähän. Viljelysmaita pitäisi saada raivattua lisää, mutta maaseutu on edelleen sodan jälkeisten räjähtämättömien pommien miinoittama.

Enkä ihan oikeasti halua latistaa kenenkään joulutunnelmaa. Lahjojen antamisessa ja kauniissa joulukoristeissa ei ole mitään pahaa, kunhan pysytään tolkuissaan. Tiedän, että joulu on monille tärkeä ja kaunis valopilkku vuoden pimeimpään aikaan ja moni ahertaa mielellään sen eteen. Sen enempää jeesustelematta ja saarnaamatta haluan kuitenkin kysyä, eikö vähempikin riittäisi? Eikö voisi keskittyä kaikkeen hyvään ja arvokkaasen, mitä meillä jo on sen sijaan, että valitetaan olemattomien turhuuksien perään?

Onko pakko alistua markkinavoimien juoneen ja osallistua materiaaliseen kilpavarusteluun ja lahjavuorien kasaamiseen? Miksi lapset opetetaan siihen, että on aivan kauheaa ja noloa saada vain pari lahjaa? Miten olisi, jos unohtaisitte stressin ja keskittyisitte hyväntahtoisuuteen ja yhdessäoloon ja miettisitte, miten etuoikeutettuja olemme kun olemme syntyneet Suomeen? Alla mietittäväksi kuvia ja pieni videonpätkä ihka oikeista ihmisistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin me. Kaikesta huolimatta toivon vilpittömästi, että joulunaika tuo teille voimia ja valoa, rauhaa ja onnellista yhdessäoloa! 

Surullinen infokorneri:

Laos on yksi Kaakkois-Aasian köyhimmistä maista. Sen väestöstä noin kolmasosa elää köyhyysrajan alapuolella eli joutuu selviytymään 1,25 dollarilla päivässä (71 % 2 $/pv). Pärjäisitkö itse, jos sinulla olisi vain yksi euro käytettävänä? Köyhillä alueilla jopa 60 % lapsista kärsii aliravitsemuksesta. Hankalien olosuhteiden takia vain joka kolmas lapsi käy viisi vuotta peruskoulua. (Lähteet: Plan, Wikipedia). Lue lisää karua totuutta esimerkiksi Rural poverty of Laos -raportista.

Ajoimme Luang Prabangista noin 50 kilometriä autolla pohjoiseen. Sen jälkeen hyppäsimme reppuinemme ja eväinemme kyydistä ja lähdimme tallustamaan kohti pientä vuoristokylää. Mukana meillä oli oppana paikallinen nuorimies. Vaikka sadekausi oli ohi, kehno "tie" oli paikoin ihan velliä. Upeat maisemat ja tiilenpunainen maa siivittivät kuitenkin menoa.

Ylitimme ainakin parikymmentä puroa ja pientä jokea kahlaamalla. Hiukan yllätykseksemme emme saanet reissukumppaneiksi ainuttakaan iilimatoa. Taivallettuamme 6 - 7 tuntia saavuimme perille kylään, jossa kotimajoituksemme odotti. Kylässä ei ollut sähköä (vain muutama harvoin toimiva aurinkopaneeli ja aggregaatti), vesijohtoa eikä edes matkapuhelinverkkoa. 

"In general, the most disadvantaged households are located in areas that are vulnerable to natural disasters; have no livestock; include a large number of dependants; and are headed by women. Women generally work longer hours than men, often taking on about 70 per cent of farming and household tasks, as well as caring for young children. They also receive less schooling. 

Women's literacy rate is 54 per cent, compared with 77 per cent for men. Ethnic women and girls, especially those in the highlands, are the most vulnerable members of rural communities. Women in ethnic groups comprise 70 per cent of the illiterate population and suffer further isolation given that so few of them speak the national language." 

- Rural Poverty of Laos -raportti

Kanat, siat ja vuohet jolkottelivat kylässä vapaana missä lystivät. Asukkaat palailivat pelloilta juuri ennen pimeää. Monet joutuvat kuitenkin yöpymään pienissä majoissa kaukaisempien viljelysten luona. Pienet lapset ovat usein mukana pelloilla, jos perheessä ei ole isovanhempia hoitamassa niitä kylässä. Ruokavalio on hyvin yksinkertaista. Meillä  oli illalliseksi tahmaista vuoristoriisiä (ns. sticky rice), jonka lisukkeena oli kasvishöystöä.

Monet maaseudun asukkaat eivät ole buddhalaisia. He uskovat henkiin, joiden uskotaan olevan niin hyvien kuin pahojenkin asioiden takana. Lääkäriin ihmisillä ei ole rahaa - onhan ruoastakin pulaa - siksi sairaudet koitetaan hoitaa henkimaailmanjutuilla.Säidenhenki suosi meitä ja rankkasade alkoi puolituntia saapumisemme jälkeen. Muutamassa minuutissa kylän halki kohisi melkoinen joki. 

Kylän koulu oli maapohjainen pieni rakennus. Liitutaulu kuitenkin löytyi. 

Aikaisin aamulla, kun teimme jo lähtöä, seurasin vielä kuistillamme hetken kylän menoa. Samalla kuvasin salaa pienen videopätkän. Siinä näkyy, kuinka koko perhe lähtee pellolle hommiin. Töitä on niin paljon, että kaikkien on tehtävä osansa. Oli koskettavaa nähdä, miten pienet lapset kantoivat kaivolta vettä. Lähdimme pois taas yksi merkittävä kokemus rikkaampana. Samalla kun tunsimme suurta kiitollisuutta mietimme, olisiko jotain pitänyt tehdä toisin, olisimmeko voineet auttaa enemmän. Kokemus oli monin tavoin ristiriitainen ja opettava, mutta tietenkin myös ikimuistoinen. 

Tällä kertaa oli erityisen vaikea keksiä oikeita sanoja. Monesti kuvat puhuvat puolestaan eikä sanoja tarvita, mutta nyt tunsin pakottavaa tarvetta myös avautua hiukan. Toivottavasti kuvat herättivät tunteita ja ymmärrätte mitä haluan sanoa!