torstai 21. tammikuuta 2016

Puerto Viejo - Manzanillo -pyöräretki

Saavuttuamme Panamasta Costa Rican puolelle vietimme kolme päivää Puerto Viejo de Talamancassa. Mainittakoon tähän väliin, että maassa on toinenkin pohjoisessa sijaitseva Puerto Viejo, joten on hyvä varmistaa ainakin bussiasemalla, että on menossa oikeaan Puerto Viejoon. Vuokrasimme Puerto Viejossakin pyörät ja kurvailimme niillä pitkin rannikkoa melkein takaisin Panamaan saakka.
Road to Puerto Viejo, Costa Rica
Päätimme valita majapaikkamme itse Puerto Viejosta, jotta retkien järjestely onnistuu helpommin ja on vähän enemmän valinnan varaa ruokapaikoissa. Etukäteen mietitytti onko siellä liikaa hulinaa meidän makuun, mutta olimme tyytyväisiä valintaan, etenkin kun rauhallinen majatalomme sijaitsi hieman keskustan takana. Puerto Viejokin on loppujen lopuksi aika pieni - vain jokusia kortteleita. Muut kylävaihtoehdot rannikolla olivat edempänä sijaitsevat piskuiset Punta Cocles, Punta Uva ja Manzanillo sekä toisessa suunnassa sijaitseva Cahuita. Kävimme ihmettelemässä pyöräretkellämme kaikkia ensin mainittuja ja snorkki-vaellusretkellä Cahuitaa. 

Coclesin elämä keskittynee nuorten suosimaan surffibiitsiin ja muutamiin rantakuppiloihin. Uvassa on upeat ja rauhalliset rannat, mutta ei sitten juuri mitään muuta. Manzanillossa on kiva pieni kylä, ihan ok ranta, joka tuntuu olevan perheiden suosiossa sekä luonnonsuojelualue Refugio Nacional Gandoca-Manzanillo. Pienempiin kyliin kannattaa suunnata, jos haluaa erityisen rauhallista ja pienemmän mittakaavan eksotiikkaa eikä kaipaa ruokapaikkoihinsa kummemmin valinnanvaraa. Toki etäisyydet ovat pienet ja muuallakin voi käydä aika helposti syömässä käyttämällä esim. taksia. Pimeässä tien varressa en itse kulkisi kävellen tai pyörällä.
Playa Cocles
Kaikissa Puerto Viejoa nauhana ympäröivissä rantakylissä on rauhallinen, rento ja boheemi tunnelma. Jamaikalaiset ja osin myös kuubalaiset vaikutteet ovat näkyvissä (ja haistettavissa...) niin rastafareina kuin tummahipiäisinä asukkaina. Aluetta on kehuttu erityisesti hyvien aaltojen takia ja siksi se on surffareiden suosiossa. Uimista varten rannat kannattaa kuitenkin valita tarkkaan, koska täälläkin vuorovesivirtaukset (rip current) voivat olla hengenvaarallisia. Varmista siis aina ennen veteen menoa onko se sillä hetkellä turvallista.
Playa Cocles
Tällä kertaa me kermapyllyt investoimme sähköpyöriin. Niillä huristelimme menemään koko matkan Puerto Viejosta Manzanilloon. Kilometrejä tuli päivälle yhteensä noin 30. Jälkeenpäin ajateltuna matka olisi taittunut ihan kivasti tavallisillakin pyörillä, jos ne olisivat olleet kunnollisia. Tie oli nimittäin kohtuullisen hyvässä kunnossa, pääosin päällystetty ja sisälsi vain pari pientä mäkeä. Valitsimme e-pyörät, koska näkemämme tavalliset pyörät olivat pääasiassa pieniä ja huonokuntoisia. Olimme siis lopulta tyytyväisiä, että törsäsimme :) kahteen pyörään yhteensä n. 30 €/pv, vaikka pieniä haasteita niidenkin kanssa oli. 
Our e-bikes
Alkumatka takkuili hiukan kun pyöriemme satulat luisuivat koko ajan alas. Minun satulani saatiin asettumaan aika helposti, mutta Heikin ei. Vaikkei täkäläisellä sähköpyörällä olisi tarvinnut edes polkea, oli polvet suussa -ajoasento hieman epämukava. Mies siis värkkäsi satulan kanssa useampia kertoja ennen kuin sopiva jumituspatentti löytyi. Se oli satulatangon väliin kierretty kartta. Se esti satulaa valumasta ala-asentoon.                  Matka taittui pyörillä mukavasti, vaikkei tie hurjan leveä olekaan. Autoja piti kuitenkin varoa, sillä osa ei väistänyt ollenkaan, vaan painoi kaasu pohjassa väistämättä ohi. Tosi kivaa oli huristella pyörillä menemään omaan tahtiin ja nauttia aurinkoisesta päivästä ja luonnosta. Puerto Viejon ja Manzanillon välinen tie ei ole mikään maisematie, mutta ihan kaunis. Pieniä sivupolkuja pitkin pääsee monista paikoista halutessaan rannalle.

Manzanillossa köytimme pyörät kettingillä kiinni siltaan ja kävimme tutustumassa luonnonsuojelualueeseen. Sinne oli vain vapaaehtoinen pääsymaksu. Retkipäivämme oli sunnuntai ja liikkeellä oli yllättävän paljon perheitä. Suojelualue on iso ja me tutkailimme sitä vain alkupätkältä. Perusteellisempaan ihmettelyyn kannattaa varata kunnon varusteet kuten saappaat tai vaelluskengät ja opas. Puistossa on kauempana kehuttu Punta Mona -ranta, jossa pitäisi olla hyvä uimapoukama. Sille emme kuitenkaan tällä kertaa jatkaneet polun muututtua huonokuntoiseksi. Upeaa vehreää luontoa ja hienoja rantoja oli silti jo alkumatkalla. Eläimiä emme juurikaan havainneet. Niitä esittelen kertoessani Cahuitan retkestä.
Refugio Nacional Gandoca-Manzanillo
Edetessämme vähän pidemmälle puistossa tuli polulla joko taas -tunne. Lähiviikkojen sateet olivat tehneet polusta mutavelliä. Tarkemmin asiaa tiiraillessamme tilanne oli kuitenkin ihan eri kuin Isla Bastimentoksella. Sekä vauvat että vaarit kipittivät näitä polkuja, joten mekin jatkoimme eteenpäin jonkin matkaa. Jossain vaiheessa päätimme kuitenkin kääntyä takaisin, koska liukastelu sääriä myöden mudassa ei kiinnostanut toistamiseen tällä reissulla.

Not again?!
 
Kun aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja lämpöä on varjossakin +35 astetta, saattaa tulla helposti vähän hiki, vaikka olisi sähkömoottori polkemisen apuna. Itse asiassa poljimme vanhasta tottumuksesta pyörillä itse niin paljon, ettei akkua kulunut kuin ensimmäinen pykälä. Emme kuitenkaan valita piirun vertaa. Taas meillä oli kiva seikkailu, säät ovat suosineet ihanasti ja olemme nauttineet niistä täysin rinnoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti