keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Bussilla Panama Citystä Boquetesiin

Typical local bus


Maanantaina oli matkapäivä. Siirryimme busseilla melkein koko pikku maan halki Panama Citystä Boquetesiin. Ensimmäinen etappi Davidiin oli 456 km ja kesti 8 tuntia. Davidista jatkettiin vielä 57 km eli noin tunnin matka Boquetesiin. 

Lähdimme liikenteeseen aikaisin aamulla metroilemalla rinkkoinemme Albrookin asemalle. Koska emme olleet voineet ostaa bussilippuja aikaisemmin, menimme kiltisti jonon hännille odottamaan vuoroamme. Valitettavasti kaikki eivät niin tehneet. Pari harmaahapsista rouvaa työntyivät kaikkien ohi suoraan luukulle ihan kuin koko jonoa ei olisi ollut olemassakaan. Kesken toisten lipun oston he työnsivät päänsä luukusta sisään ja saivat ostettua itselleen liput. Ärrrrsyttävää! Reissussa on kuitenkin joutunut tottumaan etuiluun - samoin kuin odottamiseen - ja sitä on vaan pakko kestää. Onneksi jono liikkui nopeasti ja saimme vielä liput seuraavaan klo 8:15 Davidin bussiin. Lipun hinta oli 15 $/nuppi. Davidiin pääsisi lentämälläkin ja se olisi kustantanut noin 150 $. Meitä ei kuitenkaan kiinnostanut ylimääräiset lennot tai lentokentillä odottelu, vaan halusimme nähdä bussin ikkunasta maisemia.

Waiting for the David bus in Albrook
Tämä meidän pitkän matkan bussi oli moderni ilmastoitu bussi telkkareineen, vessoineen kaikkineen, joskaan ilmastointi ei toiminut kunnolla. Muutama muukin valkonahka näytti olevan mukana, mutta pääosin matkalaiset olivat paikallisia. Matka meni ihan hyvin, vaikka loppu ajasta bussissa alkoi tulla tukalan kuuma. Ulkona oli näet reilu +30C. Puolessa välissä oli tyypillinen puolentunnin vessa- ja ruokatauko. Matkan olisi luullut taittuvan joutuisasti Pan-American Highwaytä (Carretera Panamericana/ Interamericana) pitkin, mutta tien huonon kunnon ja tietöiden takia meno oli paikoin tosi hidasta. 

Knoppitietona kerrottakoon, että alkuperäinen Pan-Americana alkaa Yhdysvaltojen etelärajalta jatkuen Etelä-Amerikan eteläkärkeen. Liitännäisineen Pan-America Highwaynä kutsutun tieverkoston kokonaispituus on 48.000 km. 
Where is my bag?
Kuhinaa Davidin asemalla.



Saavuttuamme Davidiin jonotimme ensin rinkkamme bussin tavaratilasta. Laukut oli onneksi fiksusti merkitty lipukkeilla, joiden vastakappale oli meillä. Näin ei valitettavasti ole joka paikassa. Sitten etsimme terminaalialueelta Boquetesin bussin. Se oli huvittava, vanha, amerikkalainen koulubussi. Onnistuimme saamaan tupaten täynnä olevasta bussista toiseksiviimeiset paikat. Toisaalta busseja menee 20-30 min välein, joten odotus ei olisi ollut kovin pitkä, vaikkei meitä olisikaan mukaan ängetty. Matkalipun hinta oli 1,75 $. Se maksettiin kuskille matkan päätteeksi.


Lyhyt loppumatka taittui kylki kyljessä paikallisten kanssa istuen. Kanoja, lampaita tai muitakaan eläimiä ei tällä kertaa ollut kyydissä. Ilmastointikin toimi avoimista ikkunoista ja kattoluukuista paremmin kuin modernissa bussissa. 10 tuntia siitä kun lähdimme hotellilta Panama Citystä olimme perillä vehreiden vuorien ympäröimässä Boquetesissa. Siitä lisää seuraavassa jutussa.

2 kommenttia:

  1. Linja-autossa on myös tunnelmaa, linja-autossa matka katkeaa..... :) Olipas kiva päivitys - linjurit ovat kuin Cars-leffoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tunnelmaa tosiaan piisasi kun espanjaksi dubattuja leffoja huusi korvan vieressä jatkuvalla soitolla. Nämä olivat tosin ihan Hollywood-tuotantoa, jota panamalaiset ihailevat suuresti - ei paikallista, ylidramaattista, neljännen luokan saippuaoopperaa kuin esim. Myanmarin bussimatkalla.

      Poista