perjantai 19. joulukuuta 2014

Thaimaan muinainen pääkaupunki Sukhothai

Burmasta riensimme tekemään pyrähdyksen Pohjois-Thaimaassa. Tämä ees-taas poukkoilu ei kuulunut alkuperäiseen reittisuunnitelmaan, mutta tilanteet muuttuvat ja suunnitelmat elävät niiden mukana. Lensimme Yangonista suoraan Chiang Maihin. Heti näki, että Thaimaa on mm. leveine teineen ja toimivine katuvaloineen selvästi edeltäneitä kohdemaitamme rikkaampi ja kehittyneempi. 
Sukhothai, Thaimaa
Olemme olleet Thaimaassa pari kertaa aikaisemmin, mutta emme koskaan pohjoisosissa. Olen poiminut sieltä teille seuraaviin juttuihin muutamia helmiä. Toivottavasti tunnelmat välittyvät.
Ihastuimme Sukhothain rauniokaupunkiin. Se on ollut maan pääkaupunki 1200-luvulla. Isolla, historiallisella suojelualueella sijaitsevat upeat temppelirauniot. Ne eivät ole pienessä sumpussa, vaan ympäri hienoa puistoa. Alueella on buddhapatsaiden ja temppeliraunioiden lisäksi useita lampia, kivoja puusiltoja sekä laakeita avartavia nurmikenttiä. Tungoksesta ei ollut tietoakaan. Historian pyörteitä ja jäänteitä sai ihmetellä kaikessa rauhassa. Me pyöräilimme alueella monta tuntia ja nautimme auringosta. En muuten ihmettele, miksi paikan nimi tarkoittaa "the dawn of happiness"...
 
Sukhothain vanhakaupunki on yksi Thai-historian merkittävimmistä paikoista. 

"Sankarimyyteillä kuorrutettua kuningaskuntaa pidetään thaimaalaisten alkukotina, ensimmäisenä valtakuntana, jota thaikansa hallitsi. Sankari ylitse muiden oli kuningas Ramkamheng (1237–1298), Rama Rohkea, joka oli sekä mahtava sotapäällikkö että karismaattinen hallitsija. Valloitussodilla ja diplomatialla hän loi kuningaskunnan, jonka kerrotaan käsittäneen suunnilleen nykyisen Thaimaan alueen. Thaimaalaiset pitävät Ramkamhengia valistuneen itsevaltiaan perikuvana. Sotimisen lisäksi hän loi pohjan thain kirjakielelle ja teki theravada-buddhalaisuudesta valtionuskonnon.

Verojakaan ei kerätty liikoja. Kulttuuri kukoisti. Sukhothain aikana luotuja Buddha-patsaita pidetään Thaimaan taidehistorian hienoimpina." Lähde

Sukhothai oli oiva paikka buddhistautua ja rauhoittaa mieli. Ilta-auringossa paikan maagisuus lisääntyi entisestään.
Sukhothaita ympäröi kaunis riisipeltojen täyttämä maaseutu. Me hyppäsimme jälleen mopedin selkään ja kävimme haistelemassa siellä tuulia. Samalla kipaisimme ulkoilemassa Ramkhamhaengin luonnonpuistossa. Buddhistautumiseen kun monesti auttaa pieni ruumiinkuritus. Me saimme sitä yllin kyllin tikkaamalla muutaman tunnin tiukkaa ylämäkikävelyä. Reidet, takapuoli ja pää kiittävät. Suosittelen!
Sukhothaista matkasimme yhdeksän tuntia bussilla pohjoiseen Chiang Raihin. Siitä lisää seuraavaksi.

9 kommenttia:

  1. Voi mitä ihania kuvia taas.... <3 ! Nauttikaa loppureissusta! - Kirsi S.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi! Kovasti olen koittanut aurinkopiristystä teille sinne kaamokseen lähettää.

      Poista
  2. Toivottavasti tämä poukkoilunne johtuu ainoastaan jostain mukavista syistä! Kauniita tunnelmia välittyy jälleen sekä kuvista että jutusta. Kiitos!

    Täällä sitä jännitetään, päästäänkö huomenna poutasäällä joulukuusimetsään, vai tuleeko vettä niskaan tämän päivän tapaan :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! Kiva, että tunnelmat heijastuvat sinne maapallon toiselle puolelle asti. Havuntuoksuista joulunodotusta ja punaisia poskia säästä huolimatta!

      Poista
  3. Hienoja otoksia! Aurinkoa ja rentoutta sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Ja sinne myös rentouttavaa lomaa!

      Poista
  4. Muuten: blogissa on jo 74 juttua, ja kävijälaskuri ruksuttaa vääjäämättömästi kohti 15 000 vierailijaa! Vau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, enpä ollut laskenut juttujen määrää. 74 kuulostaa hurjalta luvulta. Kuka niitä oikein suoltaa? :D

      Kävijämäärä on ylittänyt kaikki ennakkoajatukset. Olen määrästä todella otettu!

      Poista
    2. Voiskohan tämän tyyppisen blogin pitämisestä saada ihan rahaa?!? :D ..Koska sehän kävisi ihan työstä (jota tarvitsisin)...

      Poista