Imbros Gorge, Kreeta

Toinen tukikohtamme Kreetalla oli Chóra (Hora) Sfakion. Muutaman sadan asukkaan kylä sijaitsee saaren etelärannalla Lefká Óri -vuoren kainalossa, 73 kilometrin päässä Haniasta. Kylässä on vilkas satama, jonka läpi kulkee paljon Samarian rotkon kävelleitä ja rannikkokyliä kiertäviä turisteja. Itsellämmekin oli harkinnassa, että kävelisimme idylliseltä kuulostavaan Loutron kylään, johon ei mene ollenkaan kunnollista tietä ja tulisimme sieltä lautalla takaisin. Myös Samarian retkeä mietimme, mutta skippasimme sitten molemmat. Sekä ulkomaalaisia että paikallisia turisteja näytti olevan helteisenä viikonloppuna liikenteessä paljon, eikä peräkanaa kävely rotkossa tai lauttamatkan tungos houkutellut. Sen sijaan teimme suunnitelman mukaan retken läheiseen Imbroksen rotkoon.

Chóra Sfakion

Keskipäivällä oli ollut edellisinä päivinä yli +40 astetta auringossa, joten päätimme lähteä liikkeelle ajoissa. Ajoimme kylästä noin ½ tunnin matkan vuorelle ylös Imbroksen kylään ja jätimme auton sinne odottamaan. Optiona oli, että voisimme kävellä takaisin autolle tai auttaa alhaalta sinne kyydin. Lähdimme laskeutumaan rotkoon jo kello seitsemän aamulla, kun aurinko oli vasta nousemassa vuorten takaa. Ketään muita ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

Imbroksen rotko on noin puolet Samarian pituudesta eli 7-8 km pitkä. Lonely Planetin mukaan rotko on lyhemmästä koostaan huolimatta yhtä kaunis kuin Samaria ja huomattavasti rauhallisempi. Tämän takia olimme valinneet Imbroksen ykkösvaihtoehdoksemme. Se täytyy myöntää, että todella hiljaista siellä oli. Siihen ei ole ainut syy se, että lähdimme niin aikaisin liikkeelle. Ensimmäiset kävelijät näimme vasta pitkälti puolen välin jälkeen kulkemassa rotkoa toiseen suuntaan. Rotkon yhtä vaikuttavan näyttävyyden suhteen minulle kuitenkin jäi pieni epäilys...

Imbroksessa kallioseinämät nousevat toki parhaimmillaan jopa 300 metrin korkeuteen. Niissä on paikoin suuria luolia. Näyttävintä rotkossa lienee, että kapeimmasta kohdasta se on vain 2 m leveä. Puolivälissä matkaa tulikin useampia raviineja eli virtaavan veden kalkkikiveen uurtamia uomia. 

Kapeat uomat olivat hienoja, mutta ne kuhisivat ampiaisia, joilla taisi olla pesiä kallionkoloissa. 

Imbros on helppo kävellä. Sitä on tallattu vuosikymmeniä, koska se oli 1960-luvulle saakka ainut maatie Chóra Sfakionin kylään ennen autotien rakentamista. Irtokiviä toki pitää täälläkin varoa, mutta muuten reitti on helppokulkuinen. Minkään sortin kiipeilyä, möyrimistä tai vastaavaa ei tarvitse harrastaa. Matkaan saa kulumaan juuri ja juuri kaksi tuntia, kun kulkee hissukseen maisemia, kasveja, perhosia, lintuja ja ampiaisia(?) ihaillen ja pikkutaukoja pitäen. Meillä oli aamupalaeväät mukana.

Mukavaa oli, että kanjonissa oli vielä jonkin verran kukkivia ja tuoksuvia kasveja jäljellä. Etenkin salvia ja timjami tuoksuivat huumaavasti läpi matkan.

Saavuimme päätepisteeseemme Komitadesin kylään vähän yhdeksän jälkeen. Olimme saaneet tehdä retkemme raikkaassa aamusäässä ja pääosin varjossa. Kylästä otimme kimppakyydin puolalaisen pariskunnan kanssa, joka oli vasta lähdössä retkelle, ylös autollemme. Yhteishinta kyydille oli 25 €, josta me siis maksoimme puolet. Näytti siltä, että lähes jokainen kahvila ja taverna tarjosi "taksikyytiä" tavallisella autolla ylös. 

Rotkossa laidunsi jo Kreetalle tyypilliseen ja viehättävään tapaan runsaasti vuohia. Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että elikoita pomppii myös autotien varressa. Etenkin kiemuraisilla vuoristoteillä, jossa "tilanteet" saattavat hypätä silmille hyvinkin yllättäen, kannattaa olla varovainen. Imbroksen kylän lähellä näytti laiduntavan isohko lammaslauma joka kerta kun siitä ohi menimme.

Be aware of falling... sheep?

Jälleen kerran mukava pikku retki tehtynä. Vaikka maisemat olivat ihan hienot, jäi Samaria kuitenkin mietityttämään. Ehkä Kreetalle täytyy tulla uudelleen ja käydä tsekkaamassa se.