perjantai 19. syyskuuta 2014

Uimassa ryhävalaiden kanssa

Pääsimme Tongalla todistamaan massiivisten ryhävalaiden temmellystä. Mietimme jo Australiassa tekevämme ryhävalasretken, nythän on niiden lisääntymisaika, mutta Tongalla tarjoutui huippuerikoinen tilaisuus. Siellä on retkenjärjestäjiä, joiden seurassa sai mennä maksimissaan neljän hengen ryhmissä uimaan niiden keskelle veteen. Ei siis tanssittu susien kanssa, vaan uitiin ryhävalaiden kanssa. AIVAN HUISIA! 

Valitettavasti meikäläisen vempaimet eivät mitenkään riitä tällaiseen luontokuvaamiseen ja siksi kuvat ovat aika surkeita (=kaukaa ja epätarkkoja). Muistoksi ja todistusaineistoksi ne kelpaavat mainiosti, mutta ei niillä tarvitse haaveilla pääsevänsä National Geographicin hommiin, ha hah, Joudutte siis kuvittelemaan suurimman osan näytelmästä sielunne silmin.

Valtavalla nopeudella uivia valaita piti lähestyä hitaasti. Lisäksi niihin piti säilyttää määrätty turvaväli. Valas tai valaat – usein emo ja poikanen – bongattiin vedestä helpoiten niiden puhaltaman vesisuihkun ansiosta. Tyynellä säällä suihkun huomaa helpommin kuin aaltojen joukosta. Poikanen pystyy olemaan veden alla vain viitisen minuuttia. Tämän perusteella pystyttiin arvioimaan, koska se tulee seuraavan kerran pintaan.
Muutaman kerran näimme, kun valaat tulivat pintaan hyppimään ja lähdimme varovasti veneellä niitä kohti. Useita kertoja pääsimme todistamaan näytelmää, jossa valas läpsyttää pyrstöllään vettä, hyppelee pelleillen vedestä vuoroin kyljelleen, selälleen ja vatsalleen. Vesisuihku pamahtaa metrien korkeuteen ja läimähdyksen ääni jyrisee kuin ukkonen. Aivan uskomatonta! Ei ole mitään sanoja, jotka pystyisivät kuvaamaan riittävän hyvin tuota hienoa näytelmää.


Meidän retkipäivänä valaat olivat vilkkaalla tuulella eivätkä halunneet kovastikaan pysähdellä. Menimme useampaan otteeseen niiden lähellä veteen, mutta joka kerta ne liukenivat aika nopeasti näkyvistä joko syvyyksiin tai matkoihinsa. Aivan ultimaalisen onnekkaassa tilanteessa - jollaisesta kuulimme Uolevassa saksalaispariskunnalta - poikanen tulee ihmettelemään uimareita vain muutaman metrin päähän ja emo seuraa tilannetta alapuolelta. Tällainen hetki kesti saksalaisten tekemällä retkellä viisi minuuttia. Voin vain kuvitella sen adrenaliinin määrää.
Meillä sää oli hiukan tuulinen ja pilvinen, joten näkyvyys vedessä ei ollut paras mahdollinen. Kun huomasimme kierteleviä tai toivottavasti hetken paikallaan pysyviä valaita, laskeuduimme aina mahdollisimman varovasti mutta nopeasti veteen. Etäisyyttä piti olla vähintään 50 metriä, koska veneellä ei saa mennä sen lähemmäs. Lähdimme uimaan niin nopeasti ja hiljaa kuin mahdolllista niitä kohti, sydän takoi rinnassa ja silmät haroivat maskin läpi ympärillä ja alla olevaa merta. Välillä pysähdyimme odottamaan lähtisivätkö ne uimaan itse meitä kohti – se on lähes aina paras tapa päästä niitä lähimmäs.

Aikuinen ryhävalas on aivan valtavan kokoinen. Pituutta sillä voi olla 12 - 19 metriä ja painoa muhkeat 25 - 48 tonnia. Naaras on suurempi kuin uros niin kuin valailla yleensä. 

Veneessä veteen meno jännitti hiukan, mutta vedessä oli niin täydellisen täpinöissään, ettei huomannut enää edes jännittää. Näimme useamman kerran vedestä valaiden uiskentelua pinnalla ennen kun ne luikahtivat taas matkoihinsa tai allemme sellaisiin syvyyksiin, josta emme pystyneet niitä enää näkemään. Yhden kerran ne uivat sen verran lähelle meitä, että näimme vedessä niiden syvyyksiin sukeltavat varjot. Tästä on todisteena vain muutaman sekunnin kestävä epäselvä videopätkä. 

Meillä ei käynyt ihan paras mahdollinen tuuri valasuinnin suhteen, mutta päivä oli silti mahtava. Millään muotoa meillä ei ole varaa nurista. Villieläimet elävät ja liikkuvat miten haluavat. Olemme nöyrän kiitollisia kaikista näistäkin kokemuksista! Kiitämme ja kumarramme ja jatkamme uskomatonta elämysmatkaamme seuraavaksi Uudessa-Seelannissa.

7 kommenttia:

  1. Marraskuussa kaikki suomalaiset vaan haaveilee noista maisemista... En koskaan muuten kommentoi kenenkään muiden blogeihin. :D Opittiin just viime viikolla Ollin kanssa Tinga Tingasta (Pikku Kakkosen Afrikka-animaatio): "Miksi valaat suihkuttaa?". Vastauksen voi katsoa: http://areena.yle.fi/tv/2229329, 45.40min. kohdasta. No joo, ette ehkä jaksa katsoa Pikku Kakkosta siellä. ;) Long story!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua ja hyvä vinkki muillekin lukijoille, vaikka Heikin oppilaille. :) Katsottaisiin ilman muuta itsekin tuo heti jos olisi ilmainen ja parempi netti. Lämmin, nöyrä kiitos kunniasta saada kommentejasi!

      Poista
  2. Jaahas, ja fontit on ihan sotkussa... En tiiä mistä johtuu enkä ehdi setviä, mutta ei ne kai haitanne lukemista. ja kuvien katselua

    VastaaPoista
  3. Meilläkin katsottiin tuo Tinga Tinga :) Mahtavalle retkelle olette päässeet! Luonto nyt vain on toisinaan vastentahtoinen muistojen tallentamiseen. Itsekin olen seissyt sumun peittämän Baikal-järven rannalla ja kuvitellut ainoastaan mielessäni edessäni olevat maisemat... Kaikesta ei vain saa "hyvää" valokuvaa! Ja silti teillä on myös loisto-otoksia yllin kyllin. Hyvää jatkoa matkalle Keski-Maahan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retki oli kaikesta huolimatta ikimuistoinen oli siitä huippuotoksia tai ei! Lämpöä sinne syksyyn. t. karvavarpaat

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiva Lassi että käyt katsomassa blogia ja viitsit kommentoidakin. Nuo valaat oli kyllä tosi huippuja!

      Poista